Yhteinen aurinkosähkö ei ole enää kaukainen ajatus – energiayhteisö mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön jakamisen taloyhtiöissä, rivitaloissa ja muiden kiinteistöjen välillä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kerrostalon katolle asennetut aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä, josta hyötyvät kaikki asukkaat. Samalla vähennetään riippuvuutta sähköyhtiöistä ja lasketaan kiinteistön energiakustannuksia pysyvästi.
Tässä oppaassa käymme läpi, mitä energiayhteisö tarkoittaa, millaisia malleja Suomessa on käytössä ja miten Fingridin Datahub liittyy kaikkeen tähän. Mukana on myös tietoa energiayhteisön perustamisesta, verotuksesta ja sääntelystä sekä käytännön esimerkkejä erilaisista toteutuksista.
Energiayhteisö mahdollistaa yhteisen aurinkosähkön tuotannon ja käytön usean asunnon tai kiinteistön kesken myös silloin, kun asukkaalla ei ole omaa kattopinta-alaa käytettävissä.
Hyvityslaskenta jakaa tuotetun sähkön automaattisesti asukkaiden käyttöön Fingridin Datahubin kautta. Kaikki toimii taustalla ilman ylimääräisiä laitteita tai hallinnollista vaivaa.
Yhteinen aurinkovoimala voi tuoda merkittäviä säästöjä sähkölaskuun ja oikeuttaa kotitalousvähennykseen, energiatuen hyödyntämiseen sekä verotuksellisiin etuihin, kuten sähköveron alenemiseen.
Energiayhteisön perustaminen onnistuu helposti, kun taustalla on selkeä suunnitelma. Taloyhtiö voi tehdä päätöksen yhtiökokouksessa.
Energiayhteisö tarkoittaa järjestelyä, jossa useampi käyttäjä tai kiinteistö tuottaa ja jakaa uusiutuvaa energiaa – yleensä aurinkosähköä – yhdessä. Yhteisön jäsenet voivat olla esimerkiksi saman taloyhtiön, rivitalon tai kiinteistöryhmän asukkaita, jotka hyödyntävät samaa sähköntuotantolaitosta omassa kulutuksessaan. Tavoitteena on lisätä omavaraisuutta, jakaa tuotantokustannuksia ja maksimoida omakäyttöosuus.
Suomessa energiayhteisöjä voidaan toteuttaa sekä yhden kiinteistön sisällä että useamman kiinteistön välillä, jolloin puhutaan esimerkiksi kiinteistörajat ylittävistä energiayhteisöistä tai hajautetuista energiayhteisöistä. Näistä lisää myöhemmin.
Energiayhteisö ei ole vain tekninen ratkaisu – se on tapa hyödyntää uusiutuvaa energiaa älykkäästi, yhdessä. Esimerkiksi sähkö kerrostaloon voidaan tuottaa omalta katolta ja jakaa se asukkaiden kesken. Tämä edellyttää järjestelmän teknistä suunnittelua, mutta myös sopimuksia ja tiedonhallintaa, johon Fingridin Datahub tuo ratkaisun.
Energiayhteisöt ovat yleistyneet nopeasti, eikä syyttä. Ne tarjoavat tehokkaan tavan hyödyntää uusiutuvaa energiaa yhdessä, jakaa tuotanto useamman käyttäjän kesken ja vähentää riippuvuutta sähköyhtiöistä. Alla viisi keskeistä syytä, miksi yhä useampi taloyhtiö, rivitalo tai asukas päätyy energiayhteisöratkaisuun:
Sähkön yhteiskäyttö
Energiayhteisössä tuotettu sähkö jaetaan yhteisön jäsenten kesken ilman tarvetta erillisille tuotantojärjestelmille. Näin aurinkosähköstä hyötyvät myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta asentaa paneeleita omaan käyttöpaikkaan.
Säästöjä sähkölaskussa
Kun sähköä tuotetaan itse, sitä tarvitsee ostaa vähemmän sähköyhtiöiltä. Tämä pienentää suoraan sähkölaskua, ja joissain tapauksissa myös siirtomaksut ja verot voivat keventyä.
Enemmän hyötyä aurinkopaneeleista
Yhteisössä aurinkopaneelien tuotto saadaan jaettua sinne, missä kulutusta on. Näin minimoidaan ylijäämän myynti ja maksimoidaan omakäyttö, mikä parantaa järjestelmän taloudellista kannattavuutta.
Omavaraisuutta ja riippumattomuutta
Energiayhteisö lisää energian omavaraisuutta ja vähentää altistumista sähkön hinnanvaihteluille. Samalla se antaa mahdollisuuden hallita omaa energiantuotantoa yhteisöllisesti ja pitkäjänteisesti.
Automaattinen hyvityslaskenta
Fingridin Datahub jakaa yhteisesti tuotetun sähkön automaattisesti oikeassa suhteessa jokaiselle käyttäjälle. Kaikki tapahtuu taustalla, ilman että itse tarvitsee tehdä erillisiä laskelmia tai sopimuksia.
Energiayhteisö ei ole pelkästään suurten taloyhtiöiden etuoikeus, vaan se voi olla järkevä ratkaisu monenlaisiin rakennuksiin, kun tavoitteena on vähentää energiakustannuksia ja lisätä omavaraisuutta. Alla esimerkkejä rakennustyypeistä, joissa energiayhteisön perustaminen on erityisen kannattavaa.
Kerrostalot hyötyvät energiayhteisöstä erityisesti hyvityslaskennan ansiosta. Kun aurinkopaneelit asennetaan talon katolle, tuotettu sähkö voidaan jakaa asukkaiden kesken ilman erillisiä mittareita tai kaapelointeja. Tämä pienentää sähkölaskuja ja parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ilman suurta hallinnollista vaivaa.
Rivitaloyhtiöissä energiayhteisö mahdollistaa yhteisen tuotannon hyödyntämisen tehokkaasti. Koska jokaisella asunnolla on usein oma sisäänkäyntinsä ja sähköliittymä, yhteinen järjestelmä ja selkeä jakosopimus tekevät aurinkosähköstä tasa-arvoisesti hyödynnettävää kaikille asukkaille.
Naapurustot tai kiinteistöosakeyhtiöt voivat perustaa yhteisen energiayhteisön esimerkiksi, jos useampi omakotitalo sijaitsee samalla tontilla tai tiiviissä ryhmässä. Yhteinen tuotanto voi vähentää investoinnin yksikköhintaa ja jakaa kustannukset reilusti.
Myös vuokrataloissa voidaan hyödyntää energiayhteisöä, jos kiinteistön omistaja toimii aktiivisesti. Tuotanto voidaan jyvittää vuokralaisten kulutuksen mukaan, mikä voi houkutella ympäristötietoisia asukkaita ja nostaa kiinteistön arvoa.
Helsinkiläinen kerrostalo jakaa aurinkosähkön tasapuolisesti osakkaiden kesken | Rivitaloyhtiö Espoossa jakaa tuotannon huoneistojen välillä pinta-alan mukaan | Kolmen omakotitalon ryhmä perusti yhteisen energiayhteisön Vantaalla |
---|---|---|
Taloyhtiö asensi paneelit kattopinnalle ja otti käyttöön hyvityslaskennan. Tuotettu sähkö menee ensin taloyhtiön yhteisiin tiloihin, ja ylimääräinen sähkö jaetaan automaattisesti asukkaiden sähkölaskuille sovittujen prosenttien mukaan. Ratkaisu toi säästöjä ja lisäsi energiatehokkuutta ilman muutoksia osakkaiden sopimuksiin. | Yhteinen järjestelmä asennettiin rivitalon yhteiselle katolle. Tuotanto jyvitetään asuntoihin asuinneliöiden suhteessa, ja kaikki toimii verkkoyhtiön älymittarien avulla. Asukkaat hyötyvät puhtaasta sähköstä ilman, että heidän tarvitsee itse tehdä mitään. | Naapurukset yhdistivät voimansa ja rakensivat yhden isomman voimalan yhteiselle varastorakennukselle. Koska tontit sijaitsevat samalla kiinteistöllä, sähköä voitiin jakaa hyvityslaskennalla ilman lisälupia. Yhteinen ratkaisu jakoi kustannuksia ja lisäsi omavaraisuutta kerralla kolmelle kotitaloudelle. |
Suomessa on käytössä useita erilaisia energiayhteisömallien muotoja, jotka eroavat toisistaan muun muassa siinä, missä sähkö tuotetaan ja miten se jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Yhteistä niille on ajatus siitä, että sähköntuotantoa hyödynnetään useamman käyttäjän tai kiinteistön hyväksi. Mallin valintaan vaikuttavat tekniset edellytykset, lainsäädäntö sekä se, miten laajasti yhteisön tuotanto halutaan jakaa.
Alla esittelemme kolme yleisintä mallia:
Tässä mallissa sekä sähkön tuotanto että kulutus tapahtuvat saman kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisällä. Esimerkiksi taloyhtiö asentaa aurinkopaneelit rakennuksen katolle ja jakaa tuotetun sähkön asukkaiden kesken hyvityslaskennan tai takamittaroinnin avulla.
Tämä on tällä hetkellä yleisin ja helpoimmin toteutettava ratkaisu. Se ei vaadi erillisiä sähkölinjoja eikä poikkeuslupia, ja se toimii saumattomasti yhdessä Fingridin Datahubin kanssa. Yhteisön sähkötase muodostetaan automaattisesti järjestelmässä.
Esimerkki:
Esimerkiksi taloyhtiö asentaa aurinkopaneelit rakennuksen katolle ja jakaa tuotetun sähkön asukkaiden kesken hyvityslaskennan tai takamittaroinnin avulla.
Tässä mallissa aurinkosähköjärjestelmä sijaitsee eri tontilla kuin sähkön käyttäjät, mutta kiinteistöt yhdistetään toisiinsa erillisellä sähkölinjalla. Esimerkiksi aurinkopaneelit asennetaan viereiselle rakennukselle, josta sähkö johdetaan kerrostaloon, jossa se jaetaan asukkaiden kesken.
Lainsäädäntö sallii tällaisen järjestelyn ilman jakeluverkkolupaa, kunhan linja on pienjännitteinen ja suunniteltu oikein. Tällöin sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä sähköveroa tai arvonlisäveroa, mikä voi parantaa järjestelmän taloudellista kannattavuutta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että erillinen linja ei saa yhdistää eri kulutuskohteita toisiinsa, eikä se saa olla yhteydessä jakeluverkkoon.
Hajautettu energiayhteisö tarkoittaa järjestelyä, jossa sähkö tuotetaan ja kulutetaan eri kiinteistöissä, ja sähkö siirtyy käyttäjille sähköverkkoyhtiön siirtoverkon kautta. Vaikka termiä ei virallisesti tunnisteta Suomen lainsäädännössä, sitä käytetään yleisesti kuvaamaan virtuaalista energiayhteisöä. Toisin kuin paikallisissa yhteisöissä, hajautettu malli ei voi hyödyntää hyvityslaskentaa, ja tuotannon hyöty näkyy ainoastaan energiamaksun osuudessa – ei siirtomaksuissa tai veroissa.
Tämä malli on joustava vaihtoehto silloin, kun tuotanto- ja kulutuspaikat sijaitsevat eri osoitteissa. Esimerkiksi mökille asennetut aurinkopaneelit voivat tuottaa sähköä, joka jyvitetään kaupunkiasuntoon, kunhan molemmissa kohteissa on sähkösopimus saman sähkönmyyjän kanssa ja voimassa oleva aurinkosähkön myyntisopimus. Sähkönmyyntiyhtiö voi halutessaan tarjota palvelun, jossa tuotanto vähennetään asunnon sähkölaskusta, mutta siihen ei ole velvoitetta.
Hajautettu energiayhteisö voi myös mahdollistaa yhteishankinnat suuremmista voimaloista, mikä alentaa investoinnin yksikkökustannuksia. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua aurinkosähkön tuotantoon myös niille, joilla ei ole teknisesti mahdollista asentaa järjestelmää omaan kiinteistöön. Taloudelliset hyödyt ovat kuitenkin rajallisempia kuin paikallisissa yhteisöissä.
Hyvityslaskenta on malli, jossa yhteisesti tuotettu sähkö jaetaan automaattisesti energiayhteisön jäsenten kulutuksen mukaan. Tämä malli mahdollistaa aurinkosähkön tehokkaan hyödyntämisen esimerkiksi taloyhtiöissä, joissa sähköä tuotetaan yhdellä mittauspisteellä, mutta käytetään useissa asunnoissa. Laskenta toteutetaan olemassa olevien sähköverkkoyhtiön mittareiden avulla ilman tarvetta uusille asennuksille.
Sähkö tuotetaan yleensä kiinteistösähkön mittauspisteeseen ja jaetaan sen ylittävä osuus muihin asuntoihin ennalta sovittujen prosenttiosuuksien mukaisesti. Taloyhtiön ei tarvitse tehdä yhtiöjärjestyksen muutoksia, eikä asukkaiden sähkösopimuksia tarvitse yhdistää. Tämän ansiosta järjestely on teknisesti yksinkertainen ja taloudellisesti kannattava, koska se mahdollistaa isomman aurinkosähköjärjestelmän mitoittamisen ilman sähköverkon ylijäämämyynnin aiheuttamaa verotusta tai siirtokustannuksia.
Hyvityslaskenta perustuu Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämään Datahubiin, mikä tekee mallista valtakunnallisesti yhdenmukaisen. Vuodesta 2023 alkaen kaikki jakeluverkkoyhtiöt ovat velvoitettuja toteuttamaan hyvityslaskennan tämän järjestelmän kautta.
Aurinkosähköjärjestelmä tuotetaan kiinteistön sähköliittymän taakse.
Sähköä käytetään ensin yleisiin tiloihin (esim. valaistus, saunat).
Ylijäävä sähkö jyvitetään automaattisesti asukkaiden käyttöpaikoille sovittujen osuuksien mukaan.
Kaikki tapahtuu taustalla olemassa olevilla sähkömittareilla – asukkaan ei tarvitse tehdä mitään.
Datahub on Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä kansallinen tiedonvaihtojärjestelmä, joka mahdollistaa hyvityslaskennan automaattisen toteuttamisen energiayhteisöissä. Se on otettu käyttöön vuonna 2022, ja vuodesta 2023 alkaen kaikki verkkoyhtiöt hyödyntävät sitä.
Datahub toimii älymittareiden tuottaman tiedon pohjalta: se laskee, kenelle yhteisesti tuotetusta sähköstä kuuluu mitäkin, ja välittää nämä tiedot sähkönmyyjille, verkkoyhtiöille ja asiakkaille. Tämän ansiosta sähkön laskutus ja raportointi ovat tarkkoja ja luotettavia, ja tapahtuvat ilman manuaalista työtä.
Datahub on keskitetty alusta, jossa ovat kaikki Suomen sähkösopimuksiin ja mittauksiin liittyvät tiedot.
Se mahdollistaa hyvityslaskennan, sähkön kulutustietojen seuraamisen ja tasehallinnan yhdestä paikasta.
Käytännössä se tekee mahdolliseksi sen, että energiayhteisön tuotanto näkyy oikealla tavalla kunkin jäsenen sähkölaskussa – ilman ylimääräisiä toimenpiteitä.
Kuluttaja voi tarkastella myös Datahubin kautta omaa sähkönkulutustaan tuntitasolla, mikä tukee energiatehokkuutta ja kulutuksen optimointia.
Jos energiayhteisö teettää aurinkopaneelien asennuksen ulkopuolisella urakoitsijalla, voi asukas saada kotitalousvähennyksen oman osuutensa asennustöistä. Tämä vähennetään henkilökohtaisessa verotuksessa ja voi kattaa merkittävän osan työstä aiheutuvista kustannuksista.
Yritykset ja yhteisöt, kuten taloyhtiöt, voivat tietyissä tapauksissa hakea valtion energiainvestointitukea esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmän hankintaan. Tukikelpoisuus ja tukitaso vaihtelevat projektin laajuuden ja hakijan mukaan.
Jos aurinkovoimala toteutetaan osaksi liiketoimintaa harjoittavan yhtiön omaisuutta, kuten vuokrataloyhtiössä, voidaan järjestelmä kirjata poistettavaksi omaisuudeksi verotuksessa. Tämä voi keventää hankintaan liittyvää verotaakkaa.
Jos energiayhteisön tuotanto ylittää kulutuksen, ylijäämä voidaan myydä sähköyhtiölle. Tällöin on hyvä huomioida verotuskäytännöt – esimerkiksi yksityishenkilö voi myydä sähköä pienessä mittakaavassa ilman ALV-velvollisuutta.
Energiayhteisön perustaminen on helpompaa kuin moni luulee, erityisesti taloyhtiöissä, joissa on selkeä päätöksentekorakenne ja yhteinen sähkönkulutus. Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon tekniset, hallinnolliset ja juridiset näkökulmat. Yhteistyö sähköverkkoyhtiön ja mahdollisen urakoitsijan kanssa sujuvoittaa projektia merkittävästi.
Aloita kartoittamalla, voidaanko aurinkosähköä tuottaa yhdellä kiinteistöllä ja jakaa se asukkaille. Selvitä seuraavat:
Onko katolla riittävästi tilaa ja oikea suunta?
Kuinka paljon sähköä halutaan tuottaa?
Onko kiinteistöllä jo älymittarit (yleensä kyllä)?
Jos kyseessä on useamman kiinteistön ratkaisu, selvitä voiko sähkö siirtyä erillisellä linjalla vai tarvitaanko hajautettu malli.
Energiayhteisön voi perustaa:
Taloyhtiö yhtiökokouksen päätöksellä
Aktiivisten osakkaiden ryhmä (ilman yhtiön virallista osallistumista)
Kiinteistöosakeyhtiö tai vuokrataloyhtiö erikseen sovitulla mallilla
Tärkeää on sopia jakoperusteista: jaetaanko tuotanto tasan, huoneiston pinta-alan vai sijoitetun summan mukaan?
Verkkoyhtiölle ilmoitetaan:
Energiayhteisön perustaminen
Osallistuvat käyttöpaikat (esim. asunnot)
Jakosuhteet (esim. 30% / 20% / 50%)
Ilmoitus tehdään usein verkkoyhtiön lomakkeella tai asiakaspalvelun kautta. Jakeluverkonhaltija tallentaa tiedot Datahubiin, jossa hyvityslaskenta toteutetaan automaattisesti.
Jos järjestelmä tuottaa enemmän sähköä kuin yhteisö käyttää, ylijäämä voidaan myydä sähköverkkoon. Tällöin tarvitaan:
Sähkönmyyntisopimus
Mahdollinen ilmoitus verottajalle (katso aurinkosähkön myynti verotus)
Kun laitteisto on asennettu ja yhteisö rekisteröity, tuotanto ja kulutus alkavat jakautua automaattisesti. Asukkaat näkevät hyvitykset sähkölaskuissaan. Voitte seurata kokonaistuotantoa järjestelmän omasta käyttöliittymästä tai verkkoyhtiön kautta.
Energiayhteisöjen toteutus on Suomessa mahdollista tietyin ehdoin. Lainsäädäntö mahdollistaa yhteistuotannon jakamisen joko saman kiinteistön sisällä tai poikkeustilanteissa kiinteistöjen välillä, kunhan tekniset ja hallinnolliset vaatimukset täyttyvät. Esimerkiksi kiinteistön sisäinen energiayhteisö voidaan toteuttaa ilman erityislupia tai uusia mittareita, kun taas hajautetut ja kiinteistörajat ylittävät mallit vaativat tarkempaa suunnittelua ja sopimuksia.
Verokohtelu vaihtelee energiayhteisön rakenteen mukaan. Paikallisissa yhteisöissä tuotettu sähkö voi saada vapautuksen sähköverosta ja siirtomaksuista, koska sähköä ei siirretä jakeluverkon kautta. Sen sijaan hajautetuissa yhteisöissä siirtomaksut ja verot peritään normaalisti. Jos energiayhteisö myy ylijäämäsähköä eteenpäin, voi syntyä arvonlisäverovelvollisuus, erityisesti jos myynti tapahtuu yhteisön nimissä tai laajassa mittakaavassa.
Vastuu ilmoituksista ja jakautumisesta on selkeästi määritelty. Energiayhteisön perustamisesta, osallistuvista käyttöpaikoista ja jakosuhteista ilmoitetaan verkkoyhtiölle, joka rekisteröi tiedot Fingridin Datahubiin. Verotukseen ja mahdollisiin tuottotuloihin liittyvät ilmoitukset hoidetaan henkilökohtaisesti Verohallintoon tai yhtiön toimesta, riippuen yhteisön rakenteesta.
💡Tiesitkö? Vuoden 2021 laki mahdollisti energiayhteisöt
Lakiuudistus toi hyvityslaskennan osaksi suomalaista sähköjärjestelmää ja teki aurinkopaneeleista aidosti kannattavan investoinnin myös taloyhtiöille. Sähköä ei enää tuoteta vain kiinteistön yhteisiin tiloihin – nyt myös osakkaat voivat hyödyntää tuotantoa suoraan omassa kulutuksessaan.
Energiayhteisö on tehokas tapa jakaa aurinkosähköä usean asunnon kesken ja hyödyntää tuotanto täysimääräisesti. Se voi pienentää sähkölaskuja, lisätä omavaraisuutta ja parantaa kiinteistön energiatehokkuutta – ilman raskaita hallinnollisia muutoksia.
Me 1KOMMA5° Suomessa autamme taloyhtiöitä ottamaan konkreettisia askelia kohti omaa aurinkosähköä ja energiayhteisöratkaisuja. Tarjoamme avaimet käteen -palvelun, johon sisältyy:
Järjestelmän mitoitus ja tekninen suunnittelu
Asennus, käyttöönotto ja hyvityslaskennan toteutus
Apua lupakäytännöissä, tiedottamisessa ja mahdollisten tukien hakemisessa
Kaikki tarvittavat komponentit: aurinkopaneelit, invertterit, kaapelointi ja ohjausjärjestelmät
Haluatko tietää, miten energiayhteisö voisi toimia teidän taloyhtiössänne?
Varaa maksuton kartoituskäynti asiantuntijamme kanssa ja saat selkeän suunnitelman sekä kustannusarvion. Autamme koko prosessin ajan – suunnittelusta toteutukseen ja järjestelmän käyttöönottoon.